Poistin mooonta postausta, koska haluan uudistaa tätä blogia. Ajattelin alkaa kirjoittaa hieman novellimaisesti mun elämäntarinaa - alusta tähän aikaan, mitä nyt eletään. Tästä tulee pitkä prosessi, ja olis tosi kiva, jos te jaksaisitte lukea ja kommentoida. Koitan myös analysoida, mikä valinta teki mitäkin seurauksia tähän elämään. Tästä se lähtee, blogin uudistus!
Toivottavasti tämän vuoksi multa ei lähtisi lukijoita, koska mua innoittaa kirjottaa tätä blogia teidän vuoks. Haluun kertoo mun asioista joillekin, mutten kenellekään tutulle. Kommentoikaa ihanat. <3
Ja aloitustekstinä toimii sama vanha:
Päätin pistää alulle blogin, jossa kerron ehkäpä hieman epätavallisesta elämästäni näin anonyymina. Olen kohta täysi-ikäinen neiti, josta ei huomaisi päältäpäin katsottuna, että olen kokenut kovia. Päätin alkaa kirjoittelemaan tänne ajatuksistani, tunteistani, muistoistani ja miten lapsuuden tuskat heijastuvat yhä tähän päivään. Halusin kumminkin, että voisin edes jollekin omaa tarinaani kertoa - joten blogin pitäminen kuulosti hyvältä. Oikea nimeni on kyllä Arieta, mutta en usko että minua täällä tunnistetaan. Olen kertonut tarinani hyvin harvoille, joten haluan tietää miten ulkopuolisetkin siihen suhtautuvat.
Rakentavaa palautetta otetaan aina vastaan, lukijat olisivat mahtavia ja toisten tarinoita olisi myös mukava kuunnella. Kerron täällä myös nykyhetkisestä elämästäni, jossa palat ovat aivan sekaisin. Pala palalta selviää minunkin tarinani. Aluksi aloitan pienistä salaisuuksistani ja kun olen valmis, kerron kamalimman kokemukseni ikinä. Sitä odotellessa,
Arieta kuittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti