Millaset olis sun unelmahäät? - En usko avioliittoon, joten en usko meneväni myöskää koskaan naimisiin. Mihin uskontokuntaan kuulut? - Anglikaani, vaikken usko mihinkään tollaseen potaskaan. Poltatko, juotko? - Poltan aika usein, mutten nyt kumminkaan sanois että mä ihan poltanpoltan. Juon aika harvoin. Ootko koskaa rakastunut? - Kerran. Harmi vaan.
Syvällisempiä / blogia koskevia kysymyksiä
Miten sun isä kuoli? - Hukku. Miks päätit rupee pitämään blogia? - Oon tosi laiska pitämään päiväkirjaa ja jotenkin halusin vaan päästä purkamaan mun tunteita. Ja se tuntuu jotenki oudol taval mukavalle, kun joku lukee näitä. Keit kaikkii sun läheisii on kuollu? - Isä, sisko, eno, kaks parasta kaveria (RIP Emilia ja Eero, hahah aloin nauraa ku tajusin et molemmat alkaa e-kirjaimella :D), kaikki isovanhemmat paitsi isänäiti, johon en pidä yhteyksiä. Sit myös yks kaveri, serkku ja pari lemmikkiä. Sanoisitko ittees onnelliseks? - En oikeestaankaa... On kyl hetkii ku tunnen itteni onnelliseks. Kuinka moni sun tuttu tietää sun tän tarinan? - Ei kukaan kokonaa. Ootko aatellu kirjottaa ihan kunnon kirjaa joskus tästä kaikesta mitä sulle on tapahtunut? - En. En haluu kumminkaa koko maailmalle mun tarinaa kertoa. Tää 40 lukijaa ei oo vielä kamalaa, mutta jos se yli 100 pongahtaa nii alan itkee varmaan kauhusta :D Kuinka kauan oot viillellyt tai kuinka nuoresta? - Jos oikeen muistan, ekan kerran viiltelin kun olin 8. Sitte siitä tulikin jatkuvaa, ku täytin 11. Ooks koskaa miettiny tekeväs itsaria? - Suoraan sanottuna oon monestiki. Ja oon mä kerran yrittänytki. Mikä on sun onnellisin muisto sun elämästä? - Se ku olin noin 7 vuotias ku (puol)pikkusisko synty, pidin sitä mun sylissä ja se katto mua ja alko nauraa. Olin sillo todella onnellinen. Tunsin, et nyt vaikutan johonki muuhunki ku vaan itteeni täs maailmassa. (: Onks kukaa tunnistanu sua tän blogin kautta? - Yks vanha tuttu tunnisti ja laitto mulle kommentin tänne. Se pyys etten julkase sitä enkä sitte julkassu. Se oli siis viel sillon ku mun piti hyväksyy kommentti ennen ku se tuli tänne nähtäviks. Miksi et hae apua? - Mulla on aina ollu aika iso ongelma psykiatreja, kuraattoreita yms vastaan. En vaan haluu mennä myöntämään, että mä oon heikko. Mikä on mielestäsi pahinta, mitä olet tehnyt itsellesi? - Se, kun koitin tappaa itteni viiltämällä ranteet auki. Onneks tajusin siin vaiheessa, et pakko soittaa hätäkeskukseen, en mä haluakaan kuolla. Tuntuuko susta ikinä, että olis vaan helpompi ottaa kamat ja lähteä vaikka ulkomaille elämää pakoon? - Oi kyllä, hyvin monesti! Uskoisitko et olisit hyvä äiti vai et ja miksi? - Toisaalta joo, koska mä oon ite kokenut kaikenlaista ja kasvattaisin mun lapset aivan erilailla miten mut on kasvatettu. Toisaalta taas en, koska mulla ei ole koskaan ollu kunnon vanhempia, joten en tiiä paljoakaan siitä, mitä vanhemmuus oikeesti on. Tietääkö kukaan tästä kaikesta mitä olet täällä kertonut? Kuka? - Ei. Onko sinulla kokoajan paha olla, vai elätkö onnellisiakin hetkiä? - Sisimmässä mulla on kokoajan tosi paha olla. Mut koen myös iloo välillä ja onnen tunteita. Haluaisin kysyä omaa mielipidettäsi esim. itsetuhoisuudesta. Siis miten suhtaudut jos joku kaverisi kertoo viiltelevänsä/olevansa muuten itsetuhoinen yms? - Sanoisin, ettei kannata rumentaa omaa kehoaan. Ja kertoisin sille oman tarinani alusta loppuun ja tokaisisin loppuun, et elämä on kaunista ja ainutlaatusta. Se kannattaa elää. Näkeekö sinusta ulospäin pahaa oloasi (mitä luulisit)? - Uskoakseni ei. Oon hyvä näyttelijä ja kukaa ei koskaa oo huomannu mun pahaa oloo, ellen oo ite ensiks sanonu. Onko sinulla ketään, johon luotat täysin? - Ei oo ketään. En luota ees itteeni täysin. Vaikeita kokeneena, osaatko nauttia "elämän pienistä iloista" (esim. auringonpaiste)? - On aikakausii, jollon nään maailmas vaan kaikkee hyvää. Sit taas on niit hetkiä, et missään ei oo mitään hyvää. Uskotko et tuut koskaan olemaan täysin onnellinen ja unohtamaan vanhat? - Uskon, että tuun joskus olemaan tosi onnellinen. Mutten luota siihen, et unohtaisin vanhat. Ne on osa mua. Oon tarpeeks vahva menemään eteenpäin, mut tarpeeks rikki kattomaan taakseni. Mikä vakava sairaus sulla on? - Mulla on muutama sairaus ja vakavin on ehkä maksasyöpä. Se on kumminkin hallinnassa ja se tulee paranemaan. (: Onks kukaa tunnistanu sua tän blogin kautta? - On. Ootko koskaa yrittäny itsemurhaa? - Kerran yritin enkä enää ikinä kokeile! Tyhmä idea, täysin huomiohakuisuutta - myönnän itekin. Ootko koskaa jutellu sun äidin kaa noist sun asioista? - En ole. En usko, et mun äiti tulis koskaan ymmärtämään mua. Ja se leimais mut tietysti automaattisesti friikiksi ja saisin taas potkut kotoa. Onks sul ketää aikusta kelle jutella? - Juttelen tosi usein mun tädille, joka asuu Rovaniemellä. Olin vähän aika sitte siellä parisen viikkoa. Puhutaan puhelimes vähintään joka toinen päivä ja se lähettää mulle välillä rahaa. Nyt 1.4 me yhdessä suunnataan Englantiin ja se matkaa munkin matkan. :) Miten suhtaudut niihi sut raiskanneisii jätkiin sen tapahtuman jälkeen? - Pelkäsin niitä kuollakseni. Samal olin tosi vihanen ja katkera. Enkä myöskää ymmärtäny, miks ne valitsi just mut.
Ootko nähny niitä vielä? Miten oot suhtautunu? - Enää en oo niitä nähny, ku muutettiin uudelle paikkakunnalle. Oh thank god... Pelkäätkö miehii välillä? - Pelkään. Varsinki pimeellä jos nään jonkun miehen, pelkään et se kidnappaa mut ja raiskaa tms. Mitä asioita sä pelkäät? - Sitä, että mä tuun menettää mun loputki tärkeet ihmiset... Ja että mun syöpä uudistuu. Ootko koskaan ollu raskaana? - En sentäs! :-DD Mitä huumeita oot käyttäny? - Kannabista, piriä, LSD:tä ja morfiinia on tullu kokeiltua. Ku olin - anteeks oon kyllä yhä - huumeaddikti, nii eniten tuli LSD:tä käytettyä. Nyt jos on pakko saada huumetta, otan yleensä vaan kannabista. Ootko koskaan joutunu tekemisiin poliisien kanssa? - Hyyyyvin monesti. Yleisimmät syyt on ollu kotoa karkailu ja toiseks yleisin on ollu se, kun oon jääny poliiseille kiinni huumeitten käytöstä. Voitko tehä postauksen sun lastenkoti elämästä? - Juu voin! (:
Kiitos kysymyksistä ja näihin oli ilo vastata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti